Marjametsä houkuttaa ja mehunkeitto koukuttaa. Mustikoita poimiessa ja vattuja metsästäessä olen hajanaisesti kertaillut some-kurssin kysymyksiä. Yritän koota tekstiin metsäiset mietteet ja vastata vanhaan tehtävänantoon. Kesän aikana olen kommentoinut muutamia juttuja verkkopedagogiikan ryhmässä. Mutta kaikkinensa olen tähän asti haahuillut kakkostehtävän kanssa niin epämääräisesti, etten itsekään saa selvää mihin kohtaan olen vastannut, mihin en. Siispä kopioin tehtävänannon kysymykset, ja yritän pysyä asiassa.
Millaisia
seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitäisi
ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?
Kun olen somessa firman tunnusten alla, niin ulkopuolinen yhdistää minut ja mielipiteeni firmaan. Olen yrityksen edustaja; kommenttieni on suotavaa tukea mielikuvaa firmasta. Eli ei firman twitter-tilillä mielipiteitä, jotka ovat ristiriidassa yrityksen arvojen ja toimintamallien kanssa. Ne on säästettävä esitettäväksi henkilökohtaisella profiililla (jos nyt sitten sielläkään, jos työssään meinaan pitkään pysyä).
Etenkin tietosuojan näkökulmasta on työntekijän huomioitava paikkansa ja muistettava vastuunsa. Turhan usein tulee someen huitaistua kommentti enempiä miettimättä (näin kommentoin Laran blogia). Työntekijällä on lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Selvää on, että some lisää yrityksestä ulosvirtaavan tiedon määrää. Keskenään kilpailevat yritykset kyllä seuraavat tarkoin keskeisten työntekijöiden some-viestintää.
Mitä ovat
avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?
- tiedon kulun nopeutuminen
- käytettävissä olevan tiedon määrän lisääntyminen
- mahdollistaa tasa-arvoisemmat organisaatiot
- antaa mahdollisuuden osallistumiseen, vaikuttamiseen ja vuoropuheluun
Antti Isokankaan ja Petteri Kankkusen kirjoittama
Evan raportti "Suora yhteys -
Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset" kuvaa kuinka some puhkoo reikiä yritysten seiniin. Tuossa raportissa todistellaan, että työn
tuottavuuden seuraava kehitysvaihe perustuu työn läpinäkyvyyden lisäämiseen!
Milloin
henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?
On erotettava työyhteisön sisäinen ja ulkoinen viestintä. Voisin kuvitella, että työyhteisön sisäisessä viestinnässä on hyötyä tietää esimerkiksi missä olet ja oletko tavoitettavissa. Ja ehkä jossan tapauksissa osaamiskartoituksen tulos eli porukka tietää missä olet haka. Ulkoisessa viestinnässä henkilökohtaisten tietojen jakamisessa on syytä olla pidättyvämpi. Kävin kommentoimassa Some Iiriksen blogia - hän oli pannut toimeksi ja käynyt läpi omat digitaaliset tietonsa.
Millaista
vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?
Jos on huolimaton, voi joku henkilötunnuksilla rakentaa väärän profiilin, ja toteuttaa kauhuskenaariot hurjista tilauksista ja nettipalvelujen käytöstä. Yrityksen tietopääoman vuoto on verrattavissa yksityisen ihmisen henkilötietoihin - seuraukset esimerkiksi omien innovaatioiden päätymisestä kilpailijoiden käsiin ovat todennäköisesti vahingollisia.
Joskohan tässä olisi vastukseni - iltajunassa - kohtiin 2a ja 2d..? Osaltani some-kurssi päättyy tähän. Seuraava tehtävästä ("Suunnittele sosiaalista mediaa hyödyntävän kokonaisuus
työyhteisön, harrastetoiminnan tai opiskelukäyttöön") oli pieni ajatus koota puutarhamatkailua harrastaville some-sivusto. Näin marja-aikan voisi toki olla ajankohtaista keittää kokoon vaikka paikkatietopohjainen marjamaasivusto, johon voisi merkata sisäpiirille tiedoksi varmasatoiset mustikkapaikat! Mutta eipä taida minun kyvyt siihen riittää. Joten iso kiitos teille kurssitovereille kommenteista ja hienoista blogeista - niitä on ollut mielenkiintoista seurata. Vetäjille kiitos opastuksesta minulle uuteen maailmaan! Nyt hellitän hetkeksi ja menen pullottamaan maijallisen herukkamansikkamehua.
Ohjeistuksen mukaan tämäkin kirjoitus olisi pitänyt julkaista jo päiviä sitten - vaan niin vain kalkkiviivoilla (taas) olen kirjoitelmani kanssa. Virittäydyin kirjoitussessioon käymällä porukkamme blogeja läpi. Itämään jäin Marko Ilmarin blogin mietteet somen mahdollisesti aiheuttamasta eriarvoistumisesta ... "Onko eriarvoistuminen todellinen ilmiö ja mitä
vaikutuksia ilmiöllä on pitkällä aikavälillä sukupolvien väliseen
yhteydenpitoon tai -pitämättäjättämiseen" . Enpä ole somea osannut tuolta kannalta pohtiakkaan. Varmasti some on eriyttänyt sukupolvia, mutta onko se eriarvoistanut? Antaako some niin paljon lisäarvoa, että sen ulkopuolla jää jostakin oikeasti paitsi? Tuota pitää miettiä.
Mutta nyt pitää miettiä pelisääntöjä. Tampereen kaupungin sosiaalisen median ohje löytyi googlettamalla. Ja se kiinnosti, koska oma työnikin on kuntapuolella. Omasta kunnasta moisia ei löydy - on vain joukko olettamuksia, kirjoittamattomia mutu-sääntöjä. Kuten "omien asioiden hoito tapahtuu työajan ulkopuolella" tai kaupungin sähköpostiosoitetta ei sitten ehkä joka kisaan kannata ilmoittaa". Näitä asioita kuvittelen sääntöjen ja ohjeiden käsittelevän. Siispä käyn tutkimaan Mansen pykäliä - seuraavassa niistä havaintoja:
- somen käyttö nähdään Tampereella mahdollisuutena lisätä kuntalaisten osallisuutta ja toiminnan läpinkyvyyttä. Somen käyttöä voidaan käyttää myös mittarina.
- eri yksiköiden some-virityksien tulee olla synkroonissa ja tukea Tampereen strategiaa. Some on osa Tampereen kokonaisviestintää ja sitä koordinoidaan keskitetysti.
- asiakkaiden tietosuoja on korostetusti esillä
- samoin työnantajakuvaa ja kaupungin imagoa vaalitaan "Vapaa-ajallakin eli yksityisroolissa sosiaalista mediaa käytettäessä lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan säilyy .... Työasioista ei pidä keskustella muissa kuin työtehtäviin hyväksytyissä sosiaalisen median kanavissa" - tuo nyt taitaa olla toive hyvästä käytöksestä - vaikeasti valvottava.
- ennen palvelun avaamista on määriteltävä (hyvä lista, kun somen käyttöä suunnittelee)
- kenen tehtävänä on edustaa työnantajaa?
- mihin tarpeeseen kanavan
avaaminen vastaa?
- mihin
sosiaalisen median palvelulla pyritään?
- mikä on
palvelun kohderyhmä?
- millaista
sisältöä siellä tarjotaan?
- kun some-palvelu otetaan käyttöön, on siihen sitouduttava - velvoite ajantasallapitämiseen ja aktiiviseen käyttöön - kysymyksiin on vastattava vähintään parin päivän sisällä. Eikä somen toiminta ja jatkuvuus saa olla riippuvaisia yksittäisestä työntekijästä.
- selvät sävelet: "Palautteisiin vastataan työroolissa asiallisesti ja hyvien tapojen mukaisesti" Ei siis mitään omia höpinöitä. Työntekijä voi toimia halutessaan somessa omalla nimellään, mutta käyttäen vain etunimeään.
- tätä vähän ihmettelen: "Asiakkaiden/kansalaisten kommentteihin ja kysymyksiin ei vastata virka-ajan ulkopuolella" Minulla on huono tapa jäädä nuokkumaan työpäivän päätteeksi ... saamaan mailmaa valmiiksi - en siis voisi tuona aikana värkätä vastauksia kuntalaisten kysymyksiin. Ehkä vastaukset vaikuttavat vähemmän luotettavilta, kun ne tupsahtavat kuntalaisen koneelle kuuden aikaan illalla. Kukaan ei kuitenkaan usko, että selväjärkiset virkamiehet kököttävät työkoneen ääressä tuohon aikaan.
- työntekijöiden sosiaalisen median käyttö työtehtävien edistämiseen ja oman työn kehittämiseen on Tampereella suositeltavaa. On vain muistettava erottaa roolit: "Työaikana ja työnantajan välineitä käyttäessään sosiaaliseen mediaan kirjautunut työntekijä toimii työnantajan edustajana eli työroolissa".
Loppu ohjeesta käsitteekin tietoturva-asioita ja riskejä... taidanpa ottaa ne esiin kun värkkään vastausta kakkoskysymyksen ensimäiseen kohtaan. Toki niillä on keskeinen sija Tampereen ohjeistuksessa, mutta tästä jutusta tulee ylipitkä jo muutenkin.
Kyllä vähän kadehdin tamperelaisia, kun heillä on noin selkeäsanaiset nuotit somen käyttöön. Suuri osa ohjeista on sovelletavissa kaikkiin kuntiin (mikä niissä nyt oli niin tamperelaista?). Kirjoitettujen ohjeiden yksi arvo on se, että ne ovat olemassa - ne synnyttävät keskustelua ja näin muistuttavat käyttäjiä periaatteista. Niihin voidaan vedota ja ne ovat käyttäjän turva ja käytön perälauta.
Vielä on vierasta tämä jutustelu - ei ole hallinnassa olenkaan tämän välineet työkalut. Tuntuu aika avuttomalta ottaa osaa keskusteluun. Mutta yritettävä se on, kun on leikkiin ryhtynyt. Tunnelmat on kuin itsensähäpäisijällä. Mutta avuttomuuteen on etsittävä vikaa peilistä - on jo sen verran kokemusta (=ikää), että on oppinut liikaa säästelemään itseään: en vaivaudu lukemaan opastussivustoja - ne kun vilisevät kaikenmaailman gadgettejä ym vidgettejä. Sitä saa mitä tilaa. Jos pakollisia aikarajoja ei olisi, niin tuskin tulisi mitään tehtyä.
Pikku hiljaa alkaa lähestyä toisen tehtävän määräaika. Aiheena on somen tietosuoja ja pelisäännöt. Lueskelin wikin linkkejä ja katsoin uudestaan Mikan nauhoitteen. Itseäni yllätti, että tarina on aika tuttua - ehkä niinkin, että sitä hokee mielessään: tiedetään, tiedetään - ja kuitenkin salasanat on samat joka paikkaan ja niin idioottimaiset, että niiden avaamiseen ei jonkun yritteliään tarvitsisi paljon päätään vaivata.
Anekdoottina osui silmiin Savon Sanomissa 19.6. oleva Silja Eiston juttu: "Äänesi on turvasi - Oman äänen avulla voi pian suojata puhelintaan ja kirjautua pankkipalveluihin" Jutussa kerrotaan, että osa ulkomaisista pankeista käyttää etäpankkipalveluissa puhujantunnistusta. Itä-Suomen yliopiston tieotojenkäsittelylaitoksen tutkijatohtori Tomi Kinnusen mukaan puhujantunnistus voisi olla hauska laitteiden lisäpiirre, jota kaikkien on helppo käyttää. Äänitunnistuksesta saa aasinsillan jalkkopallohuumaan: siitä käytetään kuulemma jossakin päin maailmaa jalkapallo-otteluissa rettelöitseville suunnattua sovellusta. Sovelluksella voidaan valvoa kotiarestiin tuomittuja: yhdellä puhelinsoitolla sovellus analysoi arestissa olevan olinpaikan taustamelun perusteella (Tuossa kohtaa kyllä itse mietin, että eikö olinpaikan selvittäminen onnistuisi puhelimen paikkatietojen perusteella?). Ihmisääni on yksilöllinen - verrattaavissa sormenjälkiin ja kasvokuvan. Kinnusen mukaan imitointi voi onnistua, eikä äänitunnistuksesta odoteta sormenjälkiä vastaavaa biometrista tunnistetta. Ääni myös muuttuu iän myötä. Jutun mukaan puhujantunnistuksen suosio kuitenkin kasvaa ja Suomessakin jotkut turva-alan yritykset tarjoavat sitä palveluissaan.
Edellinen vaikutti aprillijutulta. Mutta sitä ovat olleet muutama vuosi sitten monet muutkin tänä päivänä toimivat systeemit.
